Paluu menneisyyteen
Kansa sai mitä tilasi ja Orpon yltiöreformi hallitus on vähitellen ontuvan alun jälkeen aloitellut toimintansa. Valitettavan moni heräsi hallitusohjelman myötä siihen, mitä todella tuli tilattua. Hallituksen kannatus romahti nopeasti neljänkymmenen prosentin vaiheille, kun vertailuna edellinen Marinin hallitus nautti yli seitsemänkymmenen prosentin kannatusta.
Kokoomuksen ja Persujen hallitusohjelma romuttaa työmarkkinoiden vuosikymmenten neuvottelu- ja sopimuskulttuurin sekä pyrkii ottamaan nopean ja täysin ideologisesti latautuneen selkävoiton ammattiyhdistysliikkeestä, esim. puuttumalla lakko-oikeuteen, luottamusmiesten asemaan, sairauspoissaoloon ja ansiopäivärahaan. Halutaan paluuta 30-luvun isäntävaltaan.
SAK:n kritiikistä hallituksen toimia kohtaan suivaantunut ministeri Purra lausui, että vaikka liittojen elimellinen yhteys vasemman laidan politiikkaan on aina ollut selvä, viime kuukaudet ovat riisuneet viimeisetkin naamiot. Kommentti asettuu melko surkuhupaisaan ja tahattoman komiikan sarjaan, kun sitä vertaa itse hallitusohjelmaan, joka on sanasta sanaan Elinkeinoelämän Keskusliiton kirjoituspöydältä.
Ammattiyhdistysliike ja Sosialidemokraattinen puolue ovat sisällissodasta lähtien tehneet valtavan työn saadakseen Suomesta Isänmaan kaikille suomalaisille. Orpon hallitusohjelma repii rikki suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa leikkaamalla valmiiksi heikossa asemassa olevien sosiaalitukia ja toisaalta parantaa valmiiksi hyvätuloisten ja rikkaiden asemaa alentamalla verotusta ja solidaarisuusveron alarajaa korottamalla. Hallituspuolue Kristillisdemokraatitkin ovat unohtaneet Ison kirjan opetukset ja liittyneet rintamaan, jonka toimista lammas laihtuu, mutta paimen vaan lihoo. Suomen talouden kääntyessä taantumaan, josta on jo merkkeinä rakentamisen pysähtyminen ja metsäteollisuuden lomautukset ja tehtaiden sulkemiset, reformihallituksen toimien ainoana käteen jäävänä tuloksena on massiivinen tulonsiirto köyhiltä ja pienipalkkaisilta rikkaille.
Orpon / Purran hallitusohjelma jakaa Suomen maakunnat taloudellisesti kahtia myös maantieteellisesti. Keski- ja Itä- Suomi jäävät mopen osille hallituksen kaavailuissa. Investoinnit keskittyvät eteläiseen suomeen, jonka muuttovoittoiset kaupungit imuroivat nuoren ja koulutetun sekä veronmaksukykyisen työvoiman. Esimakua saatiin, kun Jyväskylä, Kuopio ja Lahti pullautettiin pois hallituksen aikeista solmia ns. strateginen allianssi kuuden suurimman kaupungin kanssa. Tähän ilmeisesti loppuu edes jossain määrin tasapuolinen aluekehitys Suomessa.
Hallitus valmistelee ansiosidonnaisen päivärahan leikkausta, joka koskee myös lomautettuja työntekijöitä. Päivärahan määrää leikattaisiin kahdeksan viikon työttömyyden tai lomautuksen jälkeen 20% ja kahdeksan kuukauden jälkeen vielä 5% lisää. Samalla heikennettäisiin työttömyysturvan tasoa nostamalla omavastuupäivät 5 päivästä 7 päivään. Tässä mallissa esim. oman ammattiosastomme vientiteollisuuden rautakourat, jotka ovat venyneet ja maksaneet työttömyysvakuutusmaksuja pitkän ikänsä sekä tehneet pitkää päivää tuoden tuloja koko kansantalouteen, palkittaisiin lomautuksen tullessa ansiopäivärahan lähes romuttamisella.
Historiallisesti katsottuna Keskustan ja Sosialidemokraattien punamultahallitukset muistetaan suurista yhteiskuntaa kehittäneistä parannuksista, kuten kansaneläkelaki ja peruskoulu. Jääkö Kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitus historiaan yhteiskunnan rikki repijänä ja pakkolakien säätäjänä, jotka mahdollisesti jo seuraava hallitus kumoaa?
Tarmo Pekonen
puheenjohtaja
Valmetin metallityöväen ammattiosasto ry